Tutkijahaastattelu #4: Kaisa Schmidt-Thomé kertoo, miten Demokratiaverstaamme luo uutta tilaa keskustelulle

Vedät Material Democracy -hankkeen Demokratiaverstaan pystyttämistä. Kertoisitko lisää, mistä siinä on kyse?

Rakennamme hankkeessa Demokratiaverstasta, joka toimii kokoavana alustana kestävyyssiirtymään liittyville osallistumisen käytännöille. Ajatus on yhdistää sekä tutkimukseen pohjautuvaa tietoa että käytännön kokemuksia erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen muodoista. Demokratiaverstas  kokoaa sekä aineistoja ja esimerkkejä että tarjoaa paikan keskustelulle ja jatkossa ehkä myös kokeiluille. Alkuvuosina puhumme sekä tietopankista että keskustelukanavista: jaamme tutkimuslöydöksiä blogeissa ja LinkedInissä ja järjestämme tapahtumia  – myös virtuaaliset aamukahvit ovat käynnistyneet. Voit tilata muistutukset tulevista aamukahveista sähköpostiisi. 

Miksi Demokratiaverstasta  rakennetaan ja keitä varten?

Demokratiaverstasta rakennetaan, koska kestävyyssiirtymä on niin laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, että sen onnistuminen edellyttää erilaisten toimijoiden osallistumista – mutta ei vain muodollisesti, vaan aidosti vaikuttavasti. Vaikuttavaan osallistumiseen ei kuitenkaan ole yhtä opasta tai “keittokirjaa” vaan tietämystä kannattaa koota osallistumiskäytännöissä mukana olevilta – niin erilaisia osallistumisen reseptejä suosivilta “kokeilta” kuin erilaisiin järjestelyihin osallistumaan kutsutuilta toimijoilta. Kohderyhmämme ydintä ovat siis osallistumista työssään hyödyntävät ja järjestävät tahot niin hallinnossa kuin järjestökentällä, miksei myös yliopistoissa ja yrityksissä. Taustalla on toki myös isompi kuva: miten demokratia voi vahvistua ja miten kestävyyssiirtymät etenevät legitiimisti.

Onko Demokratiaverstaalle esikuvia?

Kyllä, meillä on selkeitä esikuvia. Yksi tärkeimmistä on University of East Anglian ylläpitämä UKERC Public Engagement Observatory. Se on uraauurtava alusta, joka on kartoittanut ja analysoinut osallistumisen käytäntöjä energiasiirtymässä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Sitä on rakentanut University of East Anglian Science, Society and Sustainability Research Group (3S), joka on tehnyt pitkäjänteistä tutkimusta aihepiiristä. Observatorio nojaa siis vahvaan akateemiseen analyysiin ja kokoaa systemaattisesti yhteen erilaisia osallistumiskäytäntöjä Iso-Britanniassa. Hankkeemme tutkijat kävivät hiljattain myös paikan päällä tutustumassa heidän pitkäjänteiseen työhönsä, ja sovimme, että käynnistämme alkuvuodesta 2026 vastaavanlaisen kartoitus- ja analyysiprosessin Suomessa, professori Jason Chilversin tutkimusryhmän ohjeistamana ja sparraamana. 

Miltä suomalainen sovellus sitten näyttäisi?

Suomen kontekstissa haluamme luoda alustan, joka vahvistaa legitiimiä kestävyysmurrosta ja sitä että muutosta “tapahtuu”. Tavoitteemme on, että osallistumisen kautta syntyy uusia yhteisiä näkemyksiä ja oivalluksia, jotka auttavat viemään siirtymää eteenpäin oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti.Suomessa tähtäämme siihen, että verstas olisi sekä tutkimukseen perustuva että käytännön toimijoille avoin alusta. Toisin sanoen emme halua vain dokumentoida ja analysoida osallistumisen muotoja, vaan myös luoda tilaa, jossa kansalaiset, viranhaltijat, järjestöt ja tutkijat voivat kohdata ja jakaa kokemuksiaan.