Tutkijahaastattelu #3: Antti Silvast ja pitkän aikavälin suunnittelu — kuka sitä tekee ja miksi siitä pitäisi kiinnostua?

Mitä pitkän aikavälin energia- ja infrastruktuurisuunnittelulla tarkoitetaan? 

Kun puhutaan pitkän aikavälin energia- ja infrastruktuurisuunnittelusta, kyse on yhteiskunnallisista tulevaisuuteen kohdistuvista prosesseista, joiden avulla pyritään hahmottamaan, miten siirrymme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, jonka uusi versio julkaistiin lausuntokierrokselle kesällä 2025, on tästä konkreettinen esimerkki. Jokainen hallitus laatii oman strategian ja strategiat sisältävät yksityiskohtaisia politiikkatoimia energian tuotannosta, teknologista ratkaisuista ja kokonaisista sektoreista kuten vetytaloudesta. Suunnitelmilla on potentiaalisesti suuri vaikutus myös esimerkiksi investointien suuntaamiseen, sillä ne sisältävät arviot eri politiikkatoimien vaikutuksista ja investointistrategioista.

Keitä energiasektorin pitkän aikavälin suunnittelussa pitäisi olla mukana? Miksi?

Tähän mennessä pitkän aikavälin suunnitteluun on osallistunut lähinnä asiantuntijoita, kuten ministeriöiden edustajia, teknisten alojen tutkijoita, tietokonemallintajia ja konsultteja. Keskustelu pitkän aikavälin suunnittelusta pohjautuu useimmiten skenaarioihin, jotka taas perustuvat laskelmiin.

Energiajärjestelmä on suuressa muutoksessa ja odotettavissa on mm. siirtyminen keskusjohtoisista järjestelmistä hajautettuihin järjestelmiin, joissa ihmiset toimivat sekä energian kuluttajina että tuottajina. On tärkeää kysyä, mitä tietoa ja näkökulmia jää huomioimatta, jos kansalaiset eivät laajalti pysty osallistumaan tulevaisuuden energiajärjestelmästä käytävään keskusteluun. On kiinnostavaa myös tutkia, miten osallistuvien kansalaisten joukosta saataisiin edustavampi niin, että saadaan ääni kuuluviin niiltä erilaisilta ihmisryhmiltä, joihin päätökset vaikuttavat.

Mitä ovat tyypilliset haasteet pitkän aikavälin energiasuunnittelun kansalaisosallisuuden lisäämisessä?

Muutama vuosi sitten julkaistussa artikkelissamme analysoimme Tanskan energiaviraston pitkän aikavälin suunnittelua. Osallistumisen haasteina olivat muun muassa se, että kansalaisten oli vaikea ottaa kantaa useimmiten numeerisessa muodossa esitettyyn tietoon. Toisaalta huomattiin, että kuulemisiin osallistuivat yleensä toimijat, joilla oli aikaa ja intressejä, kuten esimerkiksi yritysten ja etujärjestöjen edustajia, joilla saattaa olla intressejä esimerkiksi tiettyihin teknologioihin liittyen. Ei ole kyse siitä, etteikö osallistumista haluttaisi edistää, mutta erilaiset prosessin ominaisuudet tekevät osallistumisesta käytännössä useimmille vaikeaa.

Material Democracy -hankkeessa jatkamme osallisuuden tutkimusta ja tarkastelemme erityisesti pitkän aikavälin suunnittelua koskevia tieteellisiä malleja akateemisesta kirjallisuudesta, kotimaisen sähköisen lausuntopalvelun roolia osallistamisena pitkän aikavälin suunnittelussa sekä energiateollisuuden ja viranomaisten suhdetta energiamurroksen ennakoinnissa. 

Teksti: Liisa Perjo ja Antti Silvast
Kuva: Daniel Giacomelli, Aalto-yliopisto