Tutkijahaastattelu #1: Miksi osallisuutta kestävyysmurroksessa on tärkeä tutkia? Professori Sampsa Hyysalo vastaa
Ensimmäisenä vuorossa on hankekonsortion johtaja ja Aalto-yliopiston professori Sampsa Hyysalo.
Hankkeen tavoitteena on lisätä osallisuutta kestävyysmurroksessa. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
“Kestävyysmurros koskettaa ihmisten arkipäivää sekä tänään että tulevien sukupolvien elinaikana, ja muutokset vaikuttavat pitkissä prosesseissa vahvasti yhteiskunnan toiminnan ehtoihin. Murroksen laajuuden, monimutkaisuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi sen hahmottamiseen tarvitaan syvää asiantuntijatietoa, mikä toisaalta osaltaan on vaikuttanut siihen, että valmistelua on tehty melko suppeissa asiantuntijapiireissä. On paradoksi, että kestävyysmurroksessa on kyse laajasti vaikuttavasta ja pitkäkestoisesta ilmiöstä, mutta osittain juuri siksi osallisuus sen valmisteluun on jäänyt niukaksi ja rajoittunut suhteellisen pieneen osallistujajoukkoon.
Material Democracy -hankkeen lähtökohta on, että osallistujajoukkoa voidaan kasvattaa tavalla, joka hyödyttää myös politiikan valmistelua. Osallisuuden lisäämisen kautta voidaan myös parantaa politiikan valmistelun laatua ja tuottaa monipuolisempaa tietoa ja ymmärrystä valmistelun tueksi.”
Miksi aihetta on tärkeää tutkia?
“Koska siirtymät ovat monimutkaisia ja pitkäkestoisia, ei ole triviaalia, miten ihmiset voivat olla niissä mielekkäästi mukana. Tarvitaan uusia kehittyneempiä tapoja, joilla miten kansalaiset ja eri alojen asiantuntijat voivat yhdessä tehokkaasti ennakoida siirtymiä ja niiden seurauksia.
Tutkimuksessa ja osallisuuden kehittämisessä on tärkeä huomioida, että siirtymään liittyviä päätöksiä tehdään eri tasoilla, joilla voidaan vaatia myös erilaista osallistamista. Siirtymää suunnitellaan korkean lentokorkeuden ennakoinnin tasolla, ja samalla siirtymässä ja siihen osallistumisessa on olennaista myös konkreettiset prosessit liittyen esimerkiksi kuntien maankäyttöön ja kotitalouksien energiaremontteihin. Tutkimushankkeemme pyrkii vastaamaan haasteeseen, jossa on tunnistettu suuri tarve laajempaan osallistumiseen ja osallisuuteen kestävyysmurroksen suunnittelussa ja toteutuksessa eri tasoilla ja erilaisissa prosesseissa, mutta riittävästi ratkaisumalleja ei ole vielä löydetty.”
Read more news
Tutkijahaastattelu #4: Kaisa Schmidt-Thomé kertoo, miten Demokratiaverstaamme luo uutta tilaa keskustelulle
Tutkijahaastattelusarjan neljännessä osassa Demos Helsingin johtava tutkija Kaisa Schmidt-Thomé kertoo demokratiaverstaan ideasta.
Tutkijahaastattelu #3: Antti Silvast ja pitkän aikavälin suunnittelu — kuka sitä tekee ja miksi siitä pitäisi kiinnostua?
Hankkeen tutkijoita haastattelevan blogisarjamme kolmannessa osassa LUT-yliopiston apulaisprofessori ja Material Democracy -hankkeen varajohtaja Antti Silvast pohtii osallistumiskäytäntöjä ja tiedontuotantoa pitkän aikavälin energia- ja infrastruktuurisuunnittelussa.
Miten maaseudulla kannattaa viestiä ilmastotyöstä?
Helsingin yliopiston Ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriopiskelijat Kia Karhunen ja Jenna Kuivalainen toimivat kesällä 2025 Material Democracy-hankkeen tutkimusavustajina. Tässä artikkelissa he pohtivat ilmastoviestintää osallisuuden kokemuksien lisäämiseksi ja polarisaation vähentämiseksi maaseuduilla.