Tallenne: Demokratiaverstaan aamukahvit #4: Voiko ilmastotyötä tehdä oikeussalissa? – Ilmasto-oikeudenkäynnit vaikuttamisen välineenä

Huhtikuussa Demokratiaverstaan virtuaaliaamukahveilla keskusteltiin osallistumisesta ja ilmastotyöstä oikeudellisesta näkökulmasta ja erityisesti ilmasto-oikeudenkäynneistä. Keskusteluun osallistuivat lakiasiaintoimisto Maailman perustaja Laura Kolehmainen ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Maiju Mähönen. Aamukahvien tallenteen löydät sivun alaosasta.

Yleistyvät ilmasto-oikeudenkäynnit

Maailmalla on käyty jo tuhansia ilmastoon liittyviä oikeusprosesseja. Suurta osaa näistä voidaan luonnehtia strategisiksi ilmasto-oikeudenkäynneiksi, joiden tavoitteena on ohjata ilmastopolitiikkaa toivottuun suuntaan. Suomessakin aihe on tänä keväänä jälleen ajankohtainen, kun ympäristöjärjestöt valittivat hallituksen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Ilmastotoimia on puitu Suomessa tuomioistuimessa kahdesti aikasemmin.

Siinä missä kaksi ensimmäistä suomalaista oikeudenkäyntiä koskivat hallituksen yleistä passiivisuutta ilmastotoimissa, uusin tapaus pureutuu yksittäiseen hallintopäätökseen. Järjestöjen mukaan hallituksen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei täytä ilmastolain sille asettamia vaatimuksia.

Ilmasto-oikeus osana demokratiaa

Demokratian ja oikeuslaitoksen suhde on tiivis. Maiju Mähösen mukaan epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä heijastuu suoraan demokratiaan: yhteiskuntarauhan ylläpitäminen hankaloituu, ja oikeusvaltio sekä perus- ja ihmisoikeudet vaarantuvat.

Ilmasto-oikeudenkäynnit sijoittuvat ikään kuin demokraattisen keskustelun ja sellaisten perustavanlaatuisten oikeuksien rajapintaan, joista ei voi keskustella. Ilmasto-oikeudenkäynneissä vedotaan usein perus- ja ihmisoikeuksiin eli sellaisiin perusasioihin, joihin demokraattinen keskustelu ei periaatteessa ulotu.

Politiikan ja oikeusjärjestelmän vuoropuhelu

Ilmastosääntelyn laatiminen kuuluu lähtökohtaisesti lainsäätäjälle, mutta verrattain lyhyiden vaalikausien aiheuttaman kiireellisyyden vuoksi pitkän tähtäimen ilmastopolitiikkaa ei aina toteuteta sillä kunnianhimolla, jota ilmastonmuutoksen hillintä todella vaatisi.

Ilmasto-oikeudenkäynnit varmistavat perus- ja ihmisoikeuksien mukaiset vähimmäisvaatimukset, joiden raameissa poliittista keskustelua voidaan käydä. Oikeusvaltiossa tuomioistuimien on pystyttävä arvioimaan oikeudellisia kysymyksiä ympärillä vellovasta poliittisesta myrskystä huolimatta.

Ilmasto-oikeuden trendit kulkevat eri suuntiin

Ilmasto-oikeuden voidaan sanoa olevan tietynlaisessa taitekohdassa. Samalla kun pikaisia ilmastotoimia vaaditaan, on oikeistopopulismin globaali nousu johtanut monesti keveämpään sääntelyyn ja esimerkiksi järjestöiltä leikkaamiseen. Toisaalta, kun järjestöjä ajetaan ahtaammalle, oikeudenkäynnit saattavat näyttäytyä viimesijaisena vaikuttamiskeinona ja yleistyä.

Maailmalla oikeudenkäyntien tulokset ovat vaikuttaneet konkreettisesti ilmastopolitiikkaan johtaen esimerkiksi ilmastotavoitteiden kiristämiseen. Suomessa vastaavanlaisia lopputuloksia ei vielä ole nähty, mutta kansalliset oikeudenkäynnit ovat käynnistäneet oikeuskulttuurin muutoksen, jossa ilmastokysymysten käsitteleminen oikeusprosessissa normalisoituu. Tämänkin kevään oikeusprosessi on askel kohti suuntaa, jossa keskustelu ilmastolaista on tavanomainen osa suomalaista oikeuselämää. Kuten Laura Kolehmainen toteaa, oikeudenkäynnillä “pyritään saamaan korkein hallinto-oikeus olemaan järjestöjen kanssa samaa mieltä siitä, että ilmastolain pykäliä täytyy noudattaa samalla tarkkuudella kuin muidenkin lakien pykäliä”.

Kuuntele koko keskustelu muun muassa näistä aiheista alla olevasta tallenteesta!

Teksti: Helmi Huoviala